Mitä kaarnaparta näkeekään, pienen ihmismiehennAstui valtakuntaani luvatta, se matka jää puolitiehennnVaikk' valtakuntaasi tunkeillaan, niin anna soturin vain eläänHän tappaa vain sen minkä syö tai mikä koettaa hänet selättäännSaa metsää tallova ylleen suuren vihannOn hieno uhri Tapiolle sankarisi verinen lihannAnna luonnon ottaa omansa, jokainenhan joskus kuoleenIhmislihan löyhkä metsän tuoksua häiritseennJos puita alkaa kaatumaan, saat laittaa heidät katumaannMetsä vastatkoon niin kuin sinne huudetaannnTuo sankar' lintuni säikyttää ja taas alkaa nälättäänHänet hammastikkuun seivästän ja luunsa susille heitännnMetsän herra nyt malttakaa, vielä aika tämänkin sankarin kaataanEi luonnon tarvitse kostaa ellei sitä yritetä juhdaksi valjastaannTervehdin Tapiota jumalista suurimpianJos joku ei valtaasi kunnioita käytä lakejasi ikuisia